16. lokakuuta 2017

Vegaanista ruokaa kokkailemassa

"Mistä sen nyhtökauran kaupassa löytää?" "Piti ihan googlesta katsoa mitä se fennovegaanisuus tarkoittaa." Muun muassa näitä pohdiskeltiin Marttakeskuksen opetuskeittiössä 16.10.2017 kun vuorossa oli helppoa ja arkista vegaaniruokaa fennovegaanisuudella maustettuna 16 martan voimin. Keski-Suomen Martat ry:n kotitalousasiantuntija Hanni Kuronen oli suunnitellut meille yhdeksän kokattavaa ruokaa.   
Alkukeittona oli omena-kukkakaali-currykeittoa. Keittoon jäi hieman pureskeltavia sattumia, tämän hetken trendin mukaan sosekeiton ei pidäkään olla aivan tasaista. (JH)
 Pääruokana tirisi muun muassa vegaaninen shepard's pie, jossa liha oli korvattu mustapapuilla. Tilalle kävisi myös vaikkapa härkis tai soijasuikaleet.
Kookos-kasviscurryyn meni myös ruusukaaleja, niiden maku oli parempi kuin muistettiinkaan. (JH)
 Kukkakaaliwingsejä päästiin testaamaan myös, tulinen shiracha-kastike herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kyllä meillä pihvejäkin oli, nimittäin hernerouheesta ja maa-artisokasta&perunasta!
Fennovegaanisuus toi kurssille vahvan painotuksen juureksiin ja kasviksiin, sopivasti parasta satokautta mennään lihattoman lokakuun aikaan. (JH)
Porkkana-sipulipiirakka oli todellista sesonkiruokaa ja nousi monen suosikiksi. Piirakan yllätysmausteena oli porkkanasta tykkäävä muskottipähkinä, ehkäpä lähestyvä joulu juureslaatikoineen alkoi jo kurssilaisten mielessä kolkuttaa. 
Tässä koko komeus, ei tarvitse kurssin jälkeen kotona jääkaappia koluta. (HM)

Loppusilauksena pääsimme nautiskelemaan kahta jälkkäriä, tyrni-kookospannnacottaa ja banaani-mustaherukkajäätelöä. Ei enää turhaan roskiin heitettäviä tummuneita banaaneja, vaan ihanaa pakastimen kautta kierrätettyä jäätelöä!

Teksti: Illan vastuuhenkilö Johanna Hakkarainen
Kuvat: Johanna Hakkarainen (JH) ja Henna Muhonen (MH)

Sinfonian säveliin tutustumassa

13 marttaa kävi 4.10. vierailulla Jyväskylä Sinfoniassa. Meitä oli vastassa Jyväskylä Sinfonian vastaava tuottaja Nikke Isomöttönen ja saimme kuulla häneltä paljon mielenkiintoisia asioita Jyväskylä Sinfoniasta. Pääsimme kurkistamaan Jyväskylä Sinfonian backstagelle ja miltä sali näyttää ennen konserttia. Salissa oli kaikki laitettu valmiiksi ja nuottitelineet odottivat soittajia paikalle, mutta tällä kertaa me istahdimme vapaana oleville tuoleille kuuntelemaan lisää asiaa Sinfoniasta. Tiesitkö, että heti kapellimestarin vasemmalla puolella soittaa konserttimestari, joka toimii ykkösviulun äänenjohtajana? 

Sinfoniaorkesteri koostuu neljästä eri soitinryhmästä, joihin kuuluu erilaisia soittimia.
Jouset: viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso.
Puupuhaltimet: huilu, klarinetti, oboe ja fagotti
Vaskipuhaltimet: käyrätorvi, trumpetti, pasuuna ja tuuba
Lyömäsoittimet: patarummut, ksylofoni ja muut lyömäsoittimet


Saimme kuulla, että jos omasta orkesterista ei löydy teoksen vaatimaa määrää tiettyjä soittimia, kokoonpanoa vahvistetaan tarvittaessa vierailevilla soittajilla. Näin vakituiselta kokoonpanoltaan pienikin orkesteri voi soittaa konserteissaan suuria sinfonioita. 

Jyväskylä Sinfoniassa soittaa 38 vakituista soittajaa ja meillä oli suuri ilo tutustua yhteen heistä. Paikalla oli Niina Tuunainen, I-viulu. Niina kertoi, että hänen mielestään Jyväskylä Sinfoniassa on parasta orkesterin porukka. Hän ei tiedä missä muualla olisi näin älyttömän mukavaa! Niina soitti meille viulullaan lyhyen pätkän, joka oli illan Suomi 100: Sibeliuksen seuraajat -konsertin ohjelmistossa. Kuulosti uskomattoman hienolta. Mutta nyt oli aika päästää soittajat omille paikoilleen ja kiittää, että saimme tutustua Jyväskylä Sinfoniaan.

Muuten, on hyvä muistaa, että Jyväskylä Sinfoniaan voi pukeutua niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, juhlavasti tai arkisemmin. Monet voivat tulla konserttiin suoraan töistä arkivaatteissa ja toiset taas haluavat pukeutua juhlavammin.


Teksti ja kuvat illan vastuuhenkilö Erika Sundelin.

Toukkapusseilla lämpöä elämän ensimmäisiin päiviin

Jyväskylän KaupunkiMarttojen kesän 2017 kässäprojekti ja samalla Suomi100 -juhlavuoden hyväntekeväisyysprojekti oli toukkapussien (eli villakapaloiden) tekeminen Keski-Suomen Keskussairaalan synnytysosastolle.

Projektiin osallistui viisi ahkeraa marttaa puikkoja heiluttelemalla, kaksi marttaa olivat mukana lankasponsoreina. KaupunkiMarttojen lisävahvistuksena oli myös kaksi marttahenkistä apulaista kutomassa pussukoita.

Toukkapussiprojektin aikana kutojat tapasivat kesän aikana yhteensä kolme kertaa, ja jokaisella kerralla tutustuttiin myös johonkin uuteen kahvilaan (tai tässä tapauksessa teehuoneeseen). Kiitokset siis myös Teeleidille ja Miriam’sille maukkaista tarjottavista!

Yhteensä värikkäitä toukkapusseja kesän aikana kertyi 21 kappaletta.
Kaikki pussukat käytiin luovuttamassa 16.10.2017 Keskussairaalalle vastasyntyneiden osastolle.

Kapaloita oli luovuttamassa projektin vastuuhenkilö Hanna Kuirinlahti.

Jyväskylän KaupunkiMartat toivottavat pussukoiden myötä onnea ja lämpimiä ensimmäisiä päiviä tuoreille keskisuomalaisille!

Toukkapussiprojektin myötä netistä löytyy myös muutama ohje toukkapussien tekemiseen kuvallisine vinkkeineen, jos joku innostuu kutomaan pusseja omalle lapselleen tai läheisten lapsille.
Teksti: Toukkapusseilun vastuuhenkilö Hanna Kuirinlahti
Kuvat: Hanna Kuirinlahti ja Johanna Hakkarainen

1. lokakuuta 2017

Elämänhallintaa bujon avulla

Kymmenisen marttaa istui ke 27.9. Suomalaisen kirjakaupan tiloissa miettimässä, miten omaan elämää ja sen rönsyjä saisi paremmin hallintaan muistikirjan avulla.

Bullet journal eli bujo yhdistää kalenterin, tehtävälistat, päiväkirjan, mahdollistaa oman elämän seuraamisen ja voi avata itsestä aivan uusia puolia, kertoi myymälässä työskentelevä ja meille illan vetänyt Susa Pukema. Tärkeää ei ole välttämättä somat koristelut, vaan sisältö, joka voi kirjoittajaansa auttaa esimerkiksi ajanhallinnassa. Koska jokainen ihminen on erilainen, myös bujot ovat erilaisia. Bujoilu myös opettaa tekijäänsä sietämään epäteydellisyyttä: jotkut asiat, joita kirjaan innostuu kirjoittamaan, saattavat jäädä kesken tai väliin voi jäädä tyhjiä sivuja. Eräänlaista omaelämäkertaakin voi sillä rakentaa, bujoon saa helposti tallennettua itselle kirjoitushetkellä tärkeitä asioita.

Tutustumisillassa osa pääsi jo yhden haastavan kohdan yli, tyhjän kirjan kammo selätettiin ja ensimmäiset merkinnät pääsivät bujoon saakka. (HK)

Bujojen koristelu on kuulema tapa, josta erityisesti suomalaiset ovat innostuneet. Eipä mikään ihme kun on niin ihania tarroja, kyniä ja teippejä saatavilla! (HM)

Teksti: Johanna Hakkarainen
Kuvat: Henna Muhonen (HM) ja Hanna Kuirinlahti (HK)